Pisortat aningaasartuutaasa aningaasalersorneqarnerat
Aningaasartuutinut aningaasaqartitsineq danskit naalagaaffiannit ataatsimut tapiissutinit, akileraarutinit akitsuutinillu aningaasalersorneqarput. Titartakkami 2.1-mi pisortat akileraarutitigut akitsuutitigullu iserttagaat takutinneqarput. Akileraarutit annertussusiat naatsorsorneqartarpoq akileraarutit akitsuutillu katinnerat BNP-mut sanilliullugit. 1986-miilli akileraarutit annertussusiat taamaaginnarsimavoq.
Titartagaq 2.1. Akileraarutit akitsuutillu BNP-mut sanilliullugu procentinngorlugit
Malugiuk: 2015-imut BNP ukiumoortumik paasissuitissat saqqummiunneqarneranni suli saqqummiunneqanngimmat ukioq manna ilanngunneqanngilaq.
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, kistisisit titartakkamut atorneqartut Kisitsisaataasivimmi uani (http://bank.stat.gl/ofnreai) takuneqarsinnaapput
Piffissap ingerlanerani akileraarusersueriaaseq allanngungaarsimanngilaq, tamanna Titartakkami 2.2.-mi takuneqarsinnaavoq. Isertitanit akileraarutit ingerlaavartut qaffasinnerpaartaapput tulliullutik nioqqutissiornermi eqqussinermilu akileraarutit.
Titartagaq 2.2. Akileraarutit akitsuutillu agguataarnerat
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, kisitsisit titartakkamut atorneqartut Kisitsisaataasivimmi uani (http://bank.stat.gl/ofnreai) pissarsiarineqarsinnaapput
Ataatsimut tapiissutit ukiumoortut 2015-imi 3,678 mia. koruuninik annertussuseqarput. Taakkua pisortanit isertitat tamarmiusut 35 pct.-iinut naapertuupput. Namminersorneq pillugu isumaqatigiissut 2009-mi atortuulersinneqartoq naapertorlugu siunissami annertussusiata taamaaginnarnissaa aalajangerneqarpoq, Danmarkimili aningaasat ingerlanerat malillugu nikeralaartassalluni. Kalaallit Nunaat uuliamit aatsitassanilluunniit 75 mio. kr.-it sinnerlugu isaatitsilissappat, 75 mio. kr.-it 50 procentiisa tungaanut ikilisinneqassapput.